BitGearFactor

BitGearFactor eli tutummin BGF sai alkunsa, kun Bitwisessä mietittiin tulevia kesäjuhlia. Kesäjuhlien ohjelma on aina ollut jotain erilaista. Sellaista, mitä muissa yrityksissä ei tehdä. Bitwisen periaatteiden mukaan juhlissa pitää olla sopiva sekoitus hulluutta ja yhdessä olemista. Ja aina kun jotain tehdään, tehdään se kunnolla. Päätimme siis lähteä ideoimaan kesäpäivää suosittujen TopGear- ja FearFactor-ohjelmaformaattien pohjalta.

Henkilökunta jaettiin viiteen joukkueeseen ja joukkeille annettiin nimet: Harakiri, Vladimir, Guenther, Pierre ja Håkan. Kullekin joukkueelle annettiin 500 € ja tehtäväksi hankkia nimensä mukainen, katsastettu, rekisterissä oleva auto. Auton hinnasta ylijäävällä rahalla piti auto tuunata mahdollisimman näyttävästi.

Joukkueet eivät tienneet etukäteen, mitä tulisi tapahtumaan. Ainoastaan, että kuvausryhmä seuraa mukana, kun autoilla ajetaan Pieksämäelle. Miksi juuri Pieksämäelle? Paikka on bitwisereiden keskuudessa kulttimaineessa, koska Bitwisen oma aatelispoika Michael on viettänyt siellä lapsuutensa.

Niinpä syksyisenä lauantaiaamuna klo 6 bitwiserit kokoontuivat autiolle parkkipaikalle Bitwisen pihamaalle. Kuvausryhmä viritteli kamerat paikoilleen ja BGF alkoi näyttävällä autojen esiinajolla, jossa Bitwisen oma valkotakki, The Sick, jakoi pisteet parhaasta tuunauksesta. Ja tuunattu oli... Löytyi silmäripsillä varustettua japanitarta ja pinkkiä Hello Kitty –autoa.

Seuraava haaste oli ämyreiden äänitesti – kenen auto sai desibelimittarin värähtämään korkeimmalle. Parhaat kaiuttimet herättivät koko lähialueen kerrostalot nauttimaan bitwisereiden kesäjuhlasta.

Kesken kisailun paikalle kaasutti The Sick, joka armottomasti rytisteli bitwisereiden ajoneuvojen yli trial-pyörällään – saldona ruttuun painuneita kattoja, räjähtänyt takalasi, irronneita lasinpyyhkijöitä ja järkyttyneitä kuljettajia.

Sitten oli aika lähteä matkaan. Nokka kohti ensimmäistä rastia, jossa punnittiin bitwisereiden taito vaihtaa autonrenkaita – hartiavoimin, ilman tunkkia, kaksi rengasta kerrallaan irti. Osakilpailun häviäjä sai työntää voittajajoukkueen auton huoltoaseman ympäri. Sen jälkeen työnnettiin käyntiin häviäjäjoukkueen auto, jonka startti lakkasi toimimasta jo ensimmäisellä rastilla.

Neljännessä osakilpailussa joukkueet valmistivat itselleen herkkuaterian, joka katettiin auton konepellille. Lopputulos toimi samalla lounaana autojen nostelun nälkiinnyttämille joukkueille. The Sick arvosteli kattausten taiteellisuuden ja pisteitä ropisi myös syömäkelpoisuudesta.

Seuraavalla rastilla joukkueet pääsivät testaamaan parkkeeraustaitojaan. Taskuparkki tehtiin kahden muun joukkueen autojen väliin – johon auton pituuden lisäksi oli jätetty ilmatilaa 20 cm. Ja parkkeeraus oli suoritettava sokkona, kuuloaistin avulla. Onneksi irtoavat puskurit ja särkyvät lamput pitivät mukavasti meteliä ja parkkeeraukset onnistuivat lopulta hienosti.

Viimeiset tehtävät oli sijoitettu Pieksämäen torille, jossa bitwiserit pääsivät maistelemaan The Sickin tarjoamia herkkupaloja FearFactor-tyyliin. Bitwiserit saivat myös tehtäväkseen juottaa yhden joukkueen jäsenistä täsmälleen 1,00 promillen humalaan. Tulos testattiin tarkkuusalkometrillä. Parhaat pisteet sai 0,99 promillea puhaltanut joukkue. Bitwiserit ovat tarkkoja kaikissa lajeissa.

Matkan päätteeksi autot ja kuljettajat pääsivät viettämään iltaa Pieksämäen yöhön. Ne, joille vielä FearFactor-rastin jälkeen maistui ruoka, nauttivat ravintolan herkuista. Loput herättivät huomiota Pieksämäen yöelämässä. Poliisia hämmensivät hotellin parkkipaikalla olevat autot, joista jokainen näytti joutuneen vakavan ilkivallan kohteeksi. Kyseessä oli kuitenkin vain kesäjuhla Bitwisen tyyliin.